Mediassa ja arkikielessä ruokahävikki mielletään yleensä vain ruokailijan biojätteeseen heittämäksi ruoaksi. Todellisuudessa sitä syntyy jo monessa kohtaa ennen kuin ruoka päätyy tarjolle.
Otetaan tästä ruokahävikkiketjusta arkinen esimerkki kaalilaatikosta:
- Varastohävikkiä syntyy esimerkiksi jauhelihaerästä, jonka viimeinen käyttöpäivä on ohitettu.
- Esivalmistushävikkiä syntyy kaalilaatikon raaka-aineista, eli esimerkiksi kaalin ruokaan kelpaamattomista osista.
- Valmistushävikkiä tulee, jos esimerkiksi raaka-ainemäärä on laskettu vuokiin nähden liian suureksi, valmistettava erä menee pilalle tai raaka-aineita jää valmistusastioihin.
- Tarjoiluhävikkiä syntyy linjaston ylimääräisestä ruoasta, jota ei voida enää ruokailun jälkeen hyödyntää, eli esimerkiksi varastoida tai myydä hävikkiruokana asiakkaille. Sitä tulee hieman myös vuoan reunoille jäävästä ruoasta.
- Lautashävikkiä tulee tietenkin siitä, kun otan kaalilaatikkoa liikaa enkä jaksa syödä kaikkea ja heitän loput bioastiaan.
PoweResta voi Biovaaka-järjestelmän avulla tarjota ratkaisun, jolla lautashävikkiä voidaan vähentää nykyisestä keskimäärin 30 %! *
Keittiö- ja linjastohävikin mittaamiseen on oma ratkaisu – Biovaaka Pro.
Miksi hävikinmittausta pitää kehittää ja hävikkiä vähentää? Suomessa heitetään vuosittain jätteeseen noin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Se tarkoittaa keskimäärin yli 72 kiloa per jokainen suomalainen vauvasta vaariin. Heitämme jokainen siis keskimäärin 200 g syömäkelpoista ruokaa roskiin joka päivä. Se aiheuttaa valtavia kuluja ja kuormittaa ympäristöä, ja asialle pitää tehdä jotain.
Laitetaan hävikki kuriin yhdessä!
* Perustuu Biovaa’an käyttöönoton jälkeen kerättyjen mittaustulosten keskiarvoon asiakkailta vuonna 2019.
